Mari tarkasteli ProKuntoutus- opintojen tutkimuksellisessa kehittämistyössä lasten ja nuorten tunteiden käsittelyyn ja edistämiseen liittyvien toimintaterapiassa käytettävien menetelmien vaikuttavuutta systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Työ osoitti ja muistutti jälleen kerran, kuinka kuntoutuksen menetelmien valinnoilla voidaan lisätä kuntoutuksen vaikuttavuutta. Saadut tulokset kuvasivat myös yleisesti niitä kuntoutuksen piirteitä, joita kuntoutuksessa tulisi ottaa huomioon.
Kirjallisuuskatsauksen kaikissa käytetyissä tutkimuksissa osoittautui eri menetelmien vaikuttavuus lasten ja nuorten tunteiden käsittelyssä. Menetelminä tutkimuksissa oli arvioitu lasten ja nuorten kanssa rentoutusharjoituksia, Cog-Fun- menetelmää, itsesäätelytaitoihin kohdennettua hälytysohjelmaa sekä leikkiä leikkikenttäympäristössä (käytetyt tutkimukset lueteltu alla). Tutkimuksista löytyi useita yhdistäviä, toisiaan tukevia tekijöitä. Tutkimuksia yhdisti tavoitteiden asettamisen tärkeys ja verkoston tietoisuus tavoitteista, ympäristön ja verkoston ohjauksen merkitys, ohjattujen harjoitteiden toteuttaminen säännöllisesti eri arjen toimintaympäristöissä sekä merkityksellisten toimintojen käyttö vaikuttavuuden tukena.
Kaikissa valikoiduissa tutkimuksissa korostui ohjauksellisuus. Toimintaterapeutin ohjaus lasten ja nuorten verkoston aikuisille oli tärkeää ja edellytys eri menetelmien vaikuttavuuden takaamiseksi. Ohjauksellisuudella tarkoitetaan niin asiakkaan kuin koko verkoston kanssa työskentelyä.
Lapsilla ja nuorilla, kuten myös lasten ja nuorten kanssa toimivilla, kuten vanhemmilla ja opettajilla tuli olla tieto tavoitteesta, mitä menetelmällä tavoitellaan ja miksi sitä toteutetaan ko. lapsen/nuoren kanssa. Ilman tavoitteen tunnistamista menetelmän käyttö jää irralliseksi, eikä tiedetä minkä eteen työskennellään.
Ohjattujen harjoitteiden toteuttaminen eri arjen toimintaympäristöissä korostui tutkimuksissa. Kotiharjoitteet ja säännöllinen harjoittelu eri toimintaympäristöissä lisäsi eri menetelmien vaikuttavuutta ja siirtymistä arkeen. Ainoastaan toimintaterapiatilanteissa tehdyt harjoitteet eivät taanneet menetelmän vaikuttavuutta, vaan se edelsi verkoston sitoutuneisuutta ja toistojen toteuttamistalasten ja nuorten kanssa arjen eri ympäristöissä.
Käytetyt menetelmät tulivat olla lasten ja nuorten kehitystasoa tukevia menetelmiä, mielekkäitä ja motivoivia. Näissä tutkimuksissa korostettiin leikin merkitystä. Ilman mielekkyyttä myös harjoittelu jäi irralliseksi.
Vaikuttavuuden tutkimusta olisi edelleen syytä kehittää ja myös Suomessa kuntoutuksen vaikuttavuutta tulisi tarkastella ja tutkia enemmän. Kuntoutus perustuu kuitenkin vaikuttavien ja tutkittujen menetelmien käyttöön, jotta voimme puhua vaikuttavasta kuntoutuksesta.
Käytetyt tutkimukset:
Barnes, K., Vogel, K., Beck, A., Schoenfeld H. & Owen, S. Self-regulation Strategies of Children with Emotional Disturbance Physical & Occupational Therapy In Pediatrics, Volume 28, 2008, USA.
Challita, J., Chapparo, C., Hinitt, J., Heard, R. Effective occupational therapy intervention with children demonstrating reduced social competence during playground interactions. British Journal of Occupational Therapy. First Published March 25, 2019. Britain.
Hahn-Markowitz,J.; Manor, I.; Maeir, A.. Effectiveness of Cognitive–Functional (Cog–Fun) Intervention With Children With Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Pilot Study. American Journal of Occupational Therapy, July/August 2011, Vol. 65, 384-392. USA.
Lutz Goldbeck, Katharina Schmidm. Effectiveness of Autogenic Relaxation Training on Children and Adolescents With Behavioral and Emotional Problems. Journal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry Volume 42, Issue 9, September 2003, Pages 1046-1054. Germany.