Meaningful Kuntoutuksen kolmas arvo ja laatukriteeri on vaikuttavuus, jota olemme määritelleet seuraavasti:
Vaikuttavuus osoittaa sen, miten kuntoutusprosessi on vastannut kuntoutujan tarpeeseen. Muutos kuntoutujan arjessa ja elämässä merkityksellisemmäksi ja mielekkäämmäksi kertoo vaikuttavuuden parhaiten. Kuntoutujan toimintakyvyn edistymisen myötä tapahtuu myös vaikuttavuutta yhteiskunta tasolla.
Vaikuttavuus arvomme rakentuu siihen, että se on kuntoutuksen seuraus osallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta. Nämä kaikki kolme tekijää – osallisuus, tavoitteellisuus ja vaikuttavuus ovat siis keskeisiä edellytyksiä hyvän kuntoutuksen toteutumisessa. Tätä voidaan kuvata myös niin, että ilman asiakkaan osallisuutta kuntoutusprosessiin ei voida asettaa merkityksellisiä tavoitteita ja ilman tavoitteita ei voida arvioida onko kuntoutuminen ollut vaikuttavaa.
Miten vaikuttavuutta voidaan osoittaa?
Vaikuttavuutta osoitetaan tarkoituksenmukaisella arvioinnilla. Sitä voidaan arvioida monella eri tasolla (yksilö, yhteiskunta) ja eri tavoin (työ-toimintakyvyn muutos, kustannukset). Keskitymme nyt määrittelemään vaikuttavuutta toimintakyvyn ja sen muutoksen näkökulmasta. Kuntoutujan toimintakyvyssä tapahtuneen muutoksen kautta voidaan osoittaa vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arviointiin tarvitaan siis kuntoutujan osallistumista aktiivisesti omaan kuntoutusprosessiin sekä muutokseen. Kuntoutuksen tulee tapahtua myös oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa suhteessa kuntoutujan tavoitteisiin. Lisäksi valitut menetelmät ja keinot, joilla tavoitteisiin pyritään, tulee olla myös tarkoituksenmukaisia.
Vaikuttavuuden arvioiminen ja mittaaminen on kuitenkin haasteellista. On vaikea todeta, että juuri jokin tietty palvelu, toimenpide tai yksittäinen tekijä olisi selittämässä yksinään vaikuttavuuden mahdollistumista. Vaikuttavuus voi olla monen eri tekijän summa, mutta tärkeintä on sen tarkasteleminen ihmisen toimintakyvyn muutoksen näkökulmasta.
Miten vaikuttavuutta voidaan arjessa arvioida?
Ensisijaisesti kuntoutuja itse, joka pystyy subjektiivisen kokemuksen myötä kuvaamaan, miten kuntoutus on vastannut omaan kuntoutustarpeeseen ja miten asetetut tavoitteet on saavutettu. Miten kuntoutuja kokee kuntoutuksen vaikuttavuuden hänen omassa arjessaan ja omassa toiminnassaan.
Kuntoutujan lähiverkoston näkemys myös muuttuneesta toimintakyvystä on kallisarvoinen tieto vaikuttavuutta arvioitaessa. Vaikuttavasta kuntoutuksesta hyötyy kuntoutujan lisäksi laajempikin lähiverkosto, kuten vanhemmat, perhe, puoliso, sisar, leikki- tai koulukaveri.
Arjen kuntoutustyössä kuntoutustyöntekijä toimii hyvin lähellä kuntoutujaa, joka tarkastelee vaikuttavuutta tekemällä kuntoutujan kanssa yhteistyössä arvioita tavoitteiden saavuttamisesta, tapahtuneesta muutoksesta. Eri kuntoutusalan asiantuntijoilla/ammattilaisilla on käytössä myös erilasia luotettavia arviointimenetelmiä- ja testejä käytössä vaikuttavuuden arvioinnissa.
Suomen kuntoutusjärjestelmässä vastuukuntoutustaho arvioi usein moniammatillisesti kuntoutumista, sen toteutumista ja näin ollen tekevät arviota sen vaikuttavuudesta. Arvioinnin tulisi kohdentua oikein- arvioidaan juuri sitä, mitä on kuntoutuksessa ollut tavoitteena ja miten tavoitteet ovat toteutuneet. Yhteistyö korostuu kuntoutujan, kuntouttajan sekä vastuukuntoutustahon välillä. Tähän olisi hyvä löytää yhtenäisiä, keskustelevia käytänteitä niin että kuntoutujan ääni saadaan parhaiten kuuluviin ja yhteistyö olisi kuntoutujan edunmukaista. Hyvin toimiva yhteistyö edistää kuntoutuksen vaikuttavuutta, mikä on kuntoutuksen tarkoitus.
Mitä ajatuksia vaikuttavuus herättää sinussa? Miten sinun mielestäsi vaikuttavuuden arviointi toteutuu nykyisessä kuntoutuksen järjestelmässä? Pitäisikö sitä sinun mielestäsi muuttaa jotenkin?