Meaningful Kuntoutuksen suunnittelu- ja perustamisvaiheessa teimme yhteistoiminnallista aivoriiheä siitä, mitä tekijöitä kuntoutuksen ydintekijöihin kuuluu. Tästä työskentelystä meille yhdeksi keskeiseksi teemaksi korostui ja myös laatukriteeriksi määrittyi osallisuus. Osallisuus on jo pitkään ollut kuntoutuksen painotuksena. Mm. Kuntoutusselonteko jo vuodelta 2002 otti korostuneesti käsitteen esille ja se nousee nykypäivänä edelleen useimmissa ohjelmissa, hankkeissa ja kehittämistoiminnoissa tärkeänä tekijänä esiin. Olemme miettineet paljon, mitä kaikkea osallisuus kuntoutuksessa tarkoittaa ja ennen kaikkea sitä, mistä osallisuuden toteutumisen voi varmistaa?. Haluamme tämän kirjoituksen myötä tuoda esiin ajatuksiamme näistä ja siitä, miten osallisuus kuntoutusprosessissa Meaningfulissa ymmärretään.
Useisiin tutkimuksiin ja kirjallisuuslähteisiin viitaten nykyinen asiakaslähtöinen kuntoutusparadigma kannustaa kuntoutujan osallistamiseen omien kuntoutustavoitteidensa laatimisessa sekä hoito- ja kuntoutusinterventioiden valinnassa. Osallisuuden kokemus syntyy mahdollisuudesta vaikuttaa kuntoutujan itseään koskevaan päätöksentekoon ja vastuun ottamiseen omasta kuntoutumisesta. Osallisuusnäkökulma korostaa kuntoutujan ja kuntoutustyöntekijän tasavertaista kumppanuutta, vallan tasa-arvoista jakautumista ja yhtäläisiä vaikuttamismahdollisuuksia sekä kuntoutujan toimijuuden vahvistumista.
Osallisuus on kuntoutujan ja kuntoutustyöntekijän yhteinen, ensimmäinen tavoite ja edellytys kuntoutumisen mahdollistumiselle ja toteutumiselle. Kuntoutusprosessi edellyttää siis molempien osallisuutta eikä se kuitenkaan ole aina itsestään selvää. Osallisuutta voidaan tarkastella myös kuntoutujan laajemmankin verkoston näkökulmasta. Osallisuus on jokaisen kuntoutujan yksilöllinen prosessi, joka on tärkeä tunnistaa, jotta esimerkiksi kuntoutustyöntekijä osaa tukea oikealla tavalla kuntoutujan osallisuutta.
Yksimielisesti osallisuus on oleellinen tekijä koko kuntoutusprosessissa. Jo kuntoutustarpeen arvioinnin ja selvittämisen vaiheessa kuntoutujan tukeminen oman tilanteen tarkasteluun ja arviointiin tulee mahdollistaa. Kuntoutustyöntekijä tekee kuntoutujan tarpeeseen soveltuvaa kuntoutustarpeen arviointia, mutta tukee samalla kuntoutujan omaa aktiivista osallistumista. Tässä vaiheessa kuntoutujan aidolla kuulemisella on keskeinen osallisuutta tukeva elementti.
Selkeimmillään osallisuutta voidaan tarkastella ja arvioida kuntoutujan osallistumisena oman kuntoutuksen tavoitteiden asettamiseen, kun tarve kuntoutukselle on selkiintynyt. Kuntoutujan osallisuus tavoitteen asettamisessa pitää sisällään ainakin kuntoutujan näkemyksen nykytilastaan, toivottavasta muutoksesta omassa arjessa ja selkeän ja realistisen tavoitteiden määrittämisen. Kuntoutustyöntekijä osallistuu näihin tavoitteiden asettamisen vaiheisiin tukien ja ohjaten tuomalla omaa asiantuntijuutta kuntoutujan hyvien tavoitteiden asettamisen mahdollistamiseksi.
On ollut myös mielenkiintoista tarkastella, miten osallisuus kokonaisuudessaan etenee kuntoutusprosessin toteutukseen ja sen suunnitteluun. Kuntoutuksen ollessa merkityksellistä kuntoutujalle on oleellista, että toteutuksen suunnitteluun kuntoutuja ja kuntoutuksen työntekijä osallistuvat yhdessä. Toteutuksen suunnittelussa osallisuus painottuu, mikä on kuntoutujan kuntoutumisen näkökulmasta merkityksellistä. Kuntoutuksen toimenpiteiden eli niiden, joilla pyritään myös saavuttamaan asetettuja tavoitteita, tulee liittyä tiiviisti kuntoutujan elämään ja arkeen. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna osallisuus myös toteutukseen ja sen suunnitteluun on hyvin merkityksellistä. Kuntoutustyöntekijän tulee siis olla varsin tietoinen kuntoutujan arjesta, jottei kuntoutus jäisi siitä liian irralliseksi vaan se kohdentuisi suoraan arjessa pärjäämisen edistymiseen.
Kuntoutuksen toteutuksen arvioinnissa osallisuus, niin kuntoutujan kuin kuntoutustyöntekijän, ilmenee kuntoutujan tavoitteiden toteutumisen arviointina. Selkeästi ja mitattavissa olevien tavoitteiden toteutumisen arviointi kertoo kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Kuntoutujan osallisuus on merkittävä hänen itse arvioidessaan kuntoutuksen tavoitteiden toteutumista. Kuntoutustyöntekijä tekee oman arvioinnin ja arvioi kuntoutuprosessin toteutumista myös suhteessa kuntoutuksen alussa asetettuihin tavoitteisiin.
Kuntoutustarpeen jatkonarvioinnissa osallisuus ilmenee kuntoutujan sekä kuntoutustyöntekijän yhteistyönä. Kuntoutuksen jatkonarvioinnissa tasavertainen näkemysten jakaminen kuntoutuksen onnistumisesta ja tavoitteiden toteutumisesta määrittelee kuntoutuksen jatkoa. Kuntoutuksen jatkon arvioinnissa kuntoutujan sen hetkinen tilanne, arkeen liittyvien muutostarpeiden ja realististen sekä selkeiden tavoitteiden laatiminen ovat tärkeitä ja määriteltävä yhteistyönä.
Näin ollen yhteenvetona voidaan todeta, että onnistunut kuntoutusprosessi edellyttää osallisuutta!
Mitä ajatuksia osallisuus sinussa herättää? Ja miten sitä sinusta voidaan edistää?